Ostamani Polestar oli siis tuontiauto ja saadessani sen kotiin auton markkina-alue oli väärä. Tämä tarkoittaa, että auton datayhteydet toimivat jonkin aikaa lähtömaan roaming-datalla ja sen jälkeen dataliikenne loppuu. Lisäksi auton mukana tuli kaksi avainta, normaalikokoinen ja pieni USB-tikun näköinen “sporttiavain”. Sovimme myyjäliikkeen kanssa, että tarvittava markkina-alueen muutos hoidettaisiin paikallisessa huollossa heidän laskuunsa.
Autoon oli koodattu myös kolmas avain, jota ilman puhelimella toimivaa digitaalista avainta ei saanut toimimaan. Myyjäliike korvaisi myös avaimien koodaustyön markkina-alueen muutoksen yhteydessä paikallisessa Volvo-huollossa. Tilasin samalle käynnille myös uuden normaaliavaimen, koska koodaustyön sai nyt tehtyä samalla käynnillä.
Muutamaa päivää ennen huoltoa auton datayhteydet lakkasivatkin toimimasta. Huollosta lähtiessä auto ei ollut vielä yhdistynyt verkkoon, mutta jo kotipihassa infotainment-järjestelmä näytti LTE-yhteyden olevan kunnossa.
Koodaustyön jälkeen sain Polestar-applikaation toimimaan yhdessä auton kanssa. Polestarin käyttäjäsivulla en kuitenkaan saanut merkittyä itseäni auton omistajaksi. Tähänkin auttoi viesti asiakaspalveluun ja homma hoitui nopeasti. Kaikki siis kunnossa, toivottavasti murheettomia ajokilometrejä edessä.
Edellisen kirjoituksen jälkeen joulukuun aikana kiertelin autokauppoja ja jatkoin pohdiskelua sopivasta mallista. Vetokoukullisten sähköautojen valikoima ei tuntunut mitenkään valtavalta. Eniten kiinnostusta herättivät Hyundai Ioniq 5 ja Megane E-tech. Eräässä paikallisessa liikkeessä kävin istuskelemassa myös Polestar 2:ssa. Auton muotoilu oli jo aiemmin lehtikuvien perusteella miellyttänyt kovasti omaa silmää, eikä asia paikan päällä sen huonommaksi muuttunut. Materiaalit olivat laadukaan oloisia. Auto näytti sisältä varsin perinteiseltä autolta ja muutenkin ohjaamo oli mukavan pelkistetty. Kuljettajan paikalla auto tuntui suorastaan käärivän kuljettajan syleilyynsä massiivisen “kardaanitunnelin” vieressä istuskellessa. Etuvetomalli pienemmällä akulla ei myöskään tuntunut aivan mahdottoman kalliilta.
Uusi ehdokasmerkki
Polestar jäi mieleen kovasti houkuttelevana vaihtoehtona. Tästä alkoi taas vimmattu internetin loppumattoman tietotoimiston selailu. Varsin pian ajatus alkoi kääntyä Polestarin suuntaan, mutta isompiakkuiseen malliin.
Eräänä päivänä poikkesin työmatkalla autoliikkeessä, jossa sattui olemaan myynnissä kiinnostava isompiakkuinen Polestar. Kävin koeajamassa auton ja pikaisen testin perusteella se tuntui oikein mukavalta ja tukevakulkuiselta autolta ajaa – pienin varauksin. Etuvetomallin 170kW riittivät enemmän kuin hyvin normaaliin pyörittelyyn. Kyseinen auto oli kuitenkin melko perusvarusteltu, ja vaikka Polestarin lisävarustelistat eivät juuri pituudellaan loista. Autosta mm. puuttui Pilot-paketti, joka sisältää mm. paljon kehutut matriisiajovalot.
Koeajon aikoihin sattui olemaan niitä harvoja lumisia ja liukkaita päiviä näillä seuduilla. Melko pian etuvetoisuus alkoi tuntumaan huonolta ajatukselta melko painavassa autossa ja kaarteissa auto oli erittäin helppo saada puskemaan. Kuivemmilla tieosuuksilla auto oli kuitenkin erittäin miellyttävä ajettava.
Sopiva vaihtoauto löytyi
Koeajon jälkeen siirsin taas maalia ja siinä sivussa myös budjetin ylärimaa. Selailu jatkui ja lopulta vastaan tuli juuri maahan tuotu reilu 44tkm ajettu 2021 vuosimallin nelivetoinen Polestar 2. Varusteina oli Pilot ja Plus paketit sekä alkuperäinen puolisähköinen vetokoukku. Mukana tulisi kahdet renkaat ja talvirenkaina ihan oikeat Continentalin kitkat eikä keskieurooppalaisia välikelin renkaita. Auto oli väriltään Thunder, hieman sinertävän harmaa metalliväri. Lisäksi myyjäiike tarjosi joulun nurkilla kiinteää 2.99% rahoitusta, joten etsintä päättyi ja sovimme myyjän kanssa kaupat puhelimessa.
Auton ostoprosessi sujui kokonaan etänä. Sain verkon yli esittelykuvat ja muut tiedot autosta ja samoin kaikki “paperityö” hoitui kokonaan sähköisesti.
Auto kotipihassa 27.12.2024
Joulun pyhät hieman venyttivät auton kotiin toimitusta, mutta auto saapui lopulta kotiin heti joulun jälkeen 26.12.2025, mittarissa ostohetkellä noin 44800km. Koitan tästä eteenpäin kirjoitella lähinnä itselleni päiväkirjamaisesti kokemuksia ja ajatuksia auton vaiheista.
Edeltävän kesän mittaan sain ajatuksen auton vaihtamisesta hieman uudempaan, joten ei muuta kuin ostohousuja jalkaan ja kauppaan käytettyä autoa ostamaan. Tai ehkäpä ei aivan välittömästi, vaan pienen tutkimuskierroksen kautta, sillä käytetyn auton hankinta on kuitenkin melkoinen taloudellinen panostun. Nykyinen autoni alkoi uhkaavasti lähestymään 18 vuoden ikää ja Suomen suolatut tiet olivat tehneet vääjäämätöntä työtään alustan osissa ja paikoitellen myös pelleissä. Vanhan autoni kanssa on tullut vietettyä yhteistä aikaa jo lähes seitsemän vuotta ja noin satatuhatta varsin ongelmatonta kilometriä.
Syksyn mittaan pohdiskelin millaisia kriteereitä autolleni ja selailin nettiauton tarjontaa. Autoksi halusin ehdottomasti sellaisen, jolla on mahdollista vetää edes jonkinkokoista peräkärryä. Neliveto olisi plussaa, takaveto ihan ok, mutta etuvetoisia katsoin vähän vierastaen. Noin puolet elämästäni olen ajellut nelivetoisilla Audeilla, nykyinen autonikin on nelivetoinen A4. Korimalliltaan auton tulisi olla joko farmari tai liuskaperäinen tavaratilan käytettävyyden vuoksi. Tila-autoa tai massiivista SUVia en kuitenkaan halunnut. Melko vähäisten ajokilometrien vuoksi harkinnassa olivat niin bensiini-, hybridi- kuin täyssähköautotkin.
Autohistoriani on koostunut noin 8-18 vuotiaista autoista, mutta tällä kertaa ajattelin, että jospa tällä kertaa ostaisin hieman uudemman, noin kuusi tai maksimissaan kahdeksan vuotiaan auton. Alkuajatuksenani oli noin 20000 euron hintaluokka, mutta melko pian kävi selväksi, että budjettia saisi hilata ylöspäin haluamillani merkki/malli ja ikäkriteereillä.
Sittenkin sähköauto?
Vaimon käytössä on ollut sähköauto jo pian kolme vuotta. Ensin Volkswagen e-Golf ja nyt VW ID.3, joten sähköautoilu on jo ehtinyt tulla tutuksi. Auton lataus onnistuu kotosalla, joten latauskustannukset kilometriä kohden jäävät melko pieniksi. Pohdinnan jälkeen käytetyn hybridin osto ei lopulta houkutellut niiden korkeajänniteakustojen mahdollisten ongelmien vuoksi. Täyssähköautojen huomattavasti suuremmat akut ja sitä kautta vähemmät purkaus-latausjaksot todennäköisesti tekevät akun elämästä helpompaa. Kolmen vuoden ajoittaisen sähköautoilun jälkeen melko suuren rahasumman laittaminen polttomoottoriautoon tuntui kovin vaikealta ajatukselta.
Teslat jätin suoraan pois valikoimista, vaikka sähköautoina ne teknisesti ovatkin ilmeisen hyviä. Mikäli ID3:een olisi mahdollista saada peräkoukku, olisin todennäköisesti päätynyt ostamaan pihaan toisen ID.3:n. Volkswagenin valikoimista ID4 ei taas ulkonäkönsä puolesta herättänyt suuria omistamisen tunteita, joten
Loppusyksyllä 2024 ensiesittelyssä ollut Renault 5 herätti minussa aivan suunnatonta omistamisen halua. Takatiloiltaan vitonen oli kieltämättä hieman ahdas, mutta varmaankin 90% ajoista ajaisin kuitenkin autollani yksin.
Renault 5 ensiesittelykiertueella Turun Autobassadone-myymälässä 13.11.2024
Laskeskelua ja lisää nettiautoa
Olin jo jonkin aikaa keräillyt nettiauton hakuun ja suosikkilistoille sekä exceliin erilaisia käytettyjä ja muutamia ihan uusiakin vaihtoehtoja. Koska joka tapauksessa tulisin rahoittamaan hankinnan suurimmaksi osaksi lainarahalla, tarjotut rahoitusvaihtoehdot painoivat vaakakupissa hyvin paljon.
Vaihtoehtoja oli runsaasti ja vaikeinta tuntuikin olevan päättää itseä miellyttävä merkki ja malli. Uusissa autoissa toki on puolensa, mutta sopivissa malleissa hinta tahtoi karata turhan kauas. Edessä olisi hyvin todennäköisesti käytetyn auton hankinta, vaikka varmasti rahallisesti kaikkein halvin vaihtoehto olisi korjailla vanhaa autoa ja ajaa sillä niin kauan kunnes vastaan tulee niin kallis remontti, että se kannattaa jättää tekemättä. Mutta uudempi auto tuo mukavuutta, turvallisuutta ja muita ominaisuuksia joille ei suoraan voi sanoa rahallista arvoa. Olenkin aina ollut sitä mieltä, että autot ostetaan vahvasti tunteella ja järjellä ei siinä pelissä ole mitään tekemistä.
Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani kerroin, Paijulan talkootyösopimuksen jälkipyykki Nousiaisten kunnan ja Paijula pysyy ja paranee ry välillä lähti liikkeelle varsin verkkaisesti. Asian käsittely Nousiaisten kunnassa ei edennyt aivan parasta mahdollista tahtia, vaan päätös asiasta saatiin aikaiseksi noin yhdeksässä kuukaudessa.
Yhdistys lähetti kuntaan oikausvaatimuksen päätöksen sisällöstä ja kunnanhallituksen on käsiteltävä oikaisuvaatimus viivytyksettä. Kunnanhallituksen kokouksen 12.10.2020 esityslistassa todettiin, että kunnan lakiavustajan mukaan tehty sopimus ei edelleenkään sido kuntaa ja ehdotuksena oli että oikaisuvaatimus hylätään.
Kokouksen lopputuloksena kunnahallitus kuitenkin päätti äänin 6-2 hyväksyä oikaisuvaatimuksen ja maksaa aiemmin esitetyn laskun. Tämä oli varsin odottamaton lopputulos, sillä aiemmin hallitus oli pitänyt sopimusta kuntaa sitomattomana ja sen vuoksi hylännyt maksuvaatimuksen.
Kunta lopulta maksoi 2.12.2020 laskun, joka lähetettiin kuntaan 9.12.2019. Vuoden viivästys maksussa tarkoittaa myös, että alkuperäisen laskun päälle ehtii kertymään jonkin verran korkoja. Niitä tosin kunta ei tällä päivällä maksanut.
Yhdistys oli jättänyt asian käräjäoikeuteen riidattomana maksamattomana laskuna. Ennen käräjäoikeuden päätöstä kunta ehti kuitenkin maksaa myös viivästyskulut yhdistykselle. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Vai onko? Kunnalle tästä varmasti aiheutui melkoinen summa ylimääräistä maksettavaa niin korkokulujen kuin heidän käyttämiensä lakimiespalveluiden käytöstä. Voisi melkein kysyä, että kannattiko?
Vanhempainyhdistys oli alusta asti melko varma, että kyseessä on yksityisoikeudellinen sopimus kunnan ja yhdistyksen välillä. Lain silmissä kunta oli siis maksuvelvollinen, yksittäisten kunnan päättäjien vastustuksesta huolimatta.
Uusi Paijulan koulu avasi ovensa ja koulunkäynti alkoi aurinkoisilla mielillä elokuussa 2018. Uudessa, aivan upeassa koulussa oli modernit tilat, virikkeellinen pihapiiri luonnon läheisuudessä. On vaikeaa keksiä idyllisempää paikkaa pienille lapsille koulutaipaleensa alkuvuosiksi.
Ensimmäiset pilvet ilmestyivät melko pian koulun taivaalle. Kun koulua oli käyty noin kaksi viikkoa, kunnassa alettiin miettiä vaihtoehtoa, että juuri remontoitu Paijulan koulu muutettasiinkin päiväkodiksi. Kunnanhallitus käsittelikin kokouksessaan §203 / 27.8.2018 ehdotusta muutoksesta, mutta hallitus kuitenkin päätti äänin 6-3 että Paijula pysyy koulukäytössä.
Kodin ja koulun päivä uudessa Paijulassa
Kodin ja koulun päivää viettettiin erityisen juhlallisissa tunnelmissa lauantaina 22.9.2018.
Esikoululaisten askarteluja kodin ja koulun päivänä
Paikalla oli valtava määrä vieraita tutustumassa uuteen kouluun ja koulu oli saanut tervehdyksen myös tasavallan presidentin puolisolta, Jenni Haukiolta.
Tervehdys tasavallan presidentin puolisolta, Jenni Haukiolta
Päiväkodin lapset väistöön Paijulaan
Kesällä 2019 sivistyslautakunta päätti §61 / 11.06.2019 sijoittaa kunnan sisäilmaongelmien vuoksi suljetun keskustapäiväkodin lapset väistöön Paijulan koulun liikuntahallissa sijaitsevaan luokkatilaan.
Yhteiselo päiväkodin lapsien kanssa sujui mutkattomasti, mutta varjopuolena Paijulan koulussa ei ollut puukäsitöihin soveltuvia tiloja.
Sivistyslautakunta esittää
Kunnan sivistyslautakunta päätti §73 / 27.08.2019 käynnistää kunnassa kouluverkkoselvityksen ja nimittää selvityksen laatimiseksi työryhmän. Selvityksen lopputulos julkaistiin §105 / 12.11.2019 ja sivistyslautakunnan ehdotuksena oli, että Paijulan koulu lakkautetaan. Tähän mainittiin olevan sekä taloudellisia että toiminnallisia syitä. Koulun sulkemisen lapsivaikutuksien katsottiin olevan pienet koko kuntaa ajatellen.
Kunta käytti Paijulan koulun remontointiin noin 800t€ ja sen tasearvon kerrottiin olevan noin 840t€. Koulun lakkauttamisella esitettiin saatavan noin 300t€ vuosittaiset säästöt. Kunta järjesti 14.11.2019 keskustelutilaisuuden kouluverkkoselvityksestä.
Selvityksen tulos ja keskustelutilaisuus aiheuttivat kunnassa kovaa jälkipuintia mm. paikallisissa Facebook-ryhmissä. Myös korjaustöihin osallistunut Restart Oy ihmetteli Instagram-tilillään paikallisen lehden sivuilta löytynyttä uutista:
Lopulta Nousiaisten kunnanvaltuusto päätti §80 / 9.12.2019 äänin 14-13 lakkauttaa Paijulan koulun 31.5.2020 ja määritellä Paijulan oppilaiden uudeksi lähikouluksi Henrikin yhtenäiskoulun. Paijulan koulu suljettaisiin ja kiinteistö jäisi tyhjilleen. Samassa kokouksessa päätettiin, että sama Nummen koulun jatkokäyttöä pohtiva työryhmä §19 / 8.4.2019 vastaa myös Paijulan kiinteistön jatkokäytön selvittämisestä.
13.11.2019 Paikallislehti julkaisi kirjoittamani mielipidekirjoituksen ennen valtuuston kokousta.
Koulun sulkemisen jälkeen sivistyslautakunta päätti kokouksessaan §39 / 14.05.2020, että Paijulan koulu otetaan väistötilaksi Henrikin yhtänäiskoulun 1- 2.-luokkailaisille Nummen yksikön sisäilmaongelmien vuoksi.
Aiemmin vastineessaan syksyllä 2019 jätettyyn oikaisuvaatimukseen koskien esiopetuksen järjestämistä kunnassa ja huoliin Nummen sisäilmasta, lautakunta oli kokouksessaan §85 / 24.9.2019 ilmeisesti sitä mieltä, että sisäilma on nyt kunnossa.
Vanhempainyhdistys teki 8.3.2016 kuntalaisaloitteen Paijulan koulun peruskorjauksen käynnistämisestä. Aloite keräsi viikossa 192 nimeä, mikä riitti siihen, että aloite oli käsiteltävä valtuustossa. Valtuuston määrärahapäätöksen turvin koulun remontti alkoi vuoden 2017 loppupuolella ja lopulta myös julkisivun kunnostusurakka saatiin käyntiin.
Koulun tyhjennys ja siivous
Talven 2017-2018 aikana vanhempainyhdistys aluksi tyhjensi ja siivosi koulun kaikesta irtaimistosta. Koska kuntotutkimusten perusteella siinä vaiheessa uskottiin koulussa olevan paha homeongelma, vain kovapintaiset esineet kuten pulpetit ja soittimet säästettiin. Ohjeena oli myös, että ennen vuotta 1920 painettu materiaali museoitaisiin. Jätettä kertyi koulusta monta lavallista.
Siivousurakan jälkeen vuorossa oli saneerauspurkaminen. Tämä tarkoitti, että kaikki pinnat otettiin auki hirsiseinään asti. Yhdessä nurkassa sadevesi oli vaurioittanut hirsiä, ja tästä kohtaa seinää jouduttiin vaihtamaan muutama hirsi. Muuta kosteusvaurioihin viittaavaa ei löytynyt, toisin kuin kuntotutkimusdokumentit olivat antaneet ymmärtää.
Siivous- ja purkuoperaation lisäksi vanhempainyhdistys tarjoutui tekemään julkisivuremontin kouluun. Maaliskuussa 2018 yhdistys pääsi vihdoin aloittamaan julkisivun kunnostusta. Vuonna 1912 valmistuneen koulun ulkopaneelit olivat vielä hyvässä kunnossa, eikä niitä katsottu aiheelliseksi vaihtaa. Vanha maalikerros piti poistaa, koska se ei tyypiltään ollut soveltuvaa päälle maalattavaksi. Maalinpoistoon tarvittiin lämmittimiä, kaapimia ja paljon työtunteja. Aluksi ei oikeastaan edes ymmärretty, kuinka työläs urakka oli odottamassa.
Maaliskuun 17. päivä 2018 maalinpoistourakka alkumetreillään. Kuva Paijulan vanhempainyhdistys Urakan tilanne 14.4.2018
Työlästä ja aikaaviepää kaavintaa
Jokainen neliösenttimetri oli käytävä läpi ja kaavittava puhtaaksi puupinnalle asti, jotta se olisi maalauskelpoinen. Rakennuksessa riitti myös varsin runsaasti koristeellisia yksityiskohtia, jolloin puhdasta pintaa syntyi välillä tuskastuttavan hitaasti.
Maalinpoistoa ja yksityiskohtia 12.6.2018
Myös huonossa kunnossa olevia puuosia korjattiin tarpeen mukaan, alla esimerkki lahovikaisesta ikkunanpokasta, joka korjattiin tarpeellisilta osiltaan.
Ennen
Jälkeen
Koulun arkistoista löytyi vanhoja rakennuspiirustuksia, joiden mukaisia puuttuvia koristeita tehtiin uudestaan katon harjojen päätyihin.
Kattokoristeita maalattuina
Ensimmäinen etappi saavutettu
Lopulta 12.6.2018 saavutettiin urakan ensimmäinen etappi ja maalinpoisto saatiin valmiiksi. Silloin oli helppo hymyillä, sillä 10.3.2018 aloitettu loputtomalta tuntunut kaapiminen, joka oli ehdottomasti työläin vaihe julkisivun kunnostuksesta, oli nyt takana 48 talkootyökerran jälkeen.
12.6.2016 Maalipoisto oli kokonaisuudessaan valmis
Tämän jälkeen vietettiin pieni juhannustauko jonka jälkeen urakka jatkui julkisivun maalauksella. Pinta maalattiin kahteen kertaan.
Kun lopulta maalausurakkakin valmistui, oli vanhempainyhdistys kirjannut yhteensä 999,5 tuntia talkootyötä. Julkisivun kunnostusurakka oli melkoinen ponnistus, mutta yhdessä tekemällä on mahdollista saada aikaan isoja asioita. Kaiken lisäksi talkooillat olivat enimmäkseen erittäin mukavia.
Rakennustelineillä ilta toisensa perään jutustellen oppi myös tuntemaan ihmisiä.
Ja emmehän olleet vain korjaamassa rakennusta, vaan teimme yhdessä kuntamme lapsille koulua tulevaisuuden koulutaipaleelle.
Myös paikalliset yritykset antoivat korvaamattoman panoksensa koulun remontissa.
Koulun seinään kiinnitetty kyltti kiitoksesti julkisivun kunnostuksesta.
Ensimmäinen koulupäivä 13.8.2018 oli täynnä riemua ja ylpeyttä. Uusi upea Paijulan koulu oli taas elämänsä kunnossa palvelemassa taas tulevat vuosikymmenet kouluna kunnan lapsille.
Pitkästä aikaa Nousiaisten kunta sai laajalti positiivista julkisuutta, kun Paijulan remontti noteerattiin useissa erilaisissa julkaisuissa. Muutamina esimerkkeinä uutisoinnista : safa-arkkitehdit, Turun Seutusanomat, Turun Sanomat
Sopimus Paijulan koulun julkisivuremontista allekirjoitettiin 23.2.2018 Nousiaisten kunnan silloisen teknisen johtajan kanssa. Sopimus listaa varsin selkeästi talkootyön tavoitteet, ehdot ja myös työlle lankeavan hinnan, mikäli koulu lopetetaan ennen sopimuksessa kerrottua ajankohtaa tai Paijulan oppilaat siirretään muualle.
Talkootyösopimuksen pääkohdat
Asian pitkä käsittely
Kun valtuuston päätös §80 / 9.12.2019 koulun lakkauttamisesta tuli lainvoimaiseksi, vanhempainyhdistys toimitti laskun tehdystä talkootyöstä kuntaan. Tästä alkoikin varsinainen hulabaloo ja asian pallottelu eestaas kunnanhallituksen pöydällä. Sopimus tulikin yllätyksenä uudelle kunnanjohtajalle ja muille asianosaisille. Sen käsittely oli melkoinen näytelmä, sillä välillä sopimusta oltiin maksamassa, välillä taas kieltämässä – ja jopa nostamassa rikossyytteitä – ja jälleen miettimässä ja kyselemässä lakiapua siitä, pitäisikö sopimuksessa perusteella tehty lasku kuitenkin maksaa.
16.12.2019 ehdotus: Merkitään lasku tiedoksi ja aloitetaan jatkoselvitykset.
10.2.2020 ehdotus: Lasku hyväksytään ja maksetaan. Asia palautetaan käsittelyyn.
9.3.2020 muutettu ehdotus: Sopimus kiistetään ja laskua ei makseta. Asia palautetaan käsittelyyn.
18.5.2020 ehdotus: Sopimuksen sitovuus kiistetään. Palautetaan käsittelyyn kunnes asiasta saadaan lakiasiantuntijan lausunto.
15.6.2020 ehdotus: Käynnistetään sovintoneuvottelut yhdistyksen kanssa ja perustetaan
10.9.2020 ehdotus: hylätään yhdistyksen asiamiehen toimittama tarjous ja kielletään sopimuksen sitovuus. Lisäksi yhdistykselle tarjotaan 15€/h korvausta sopimukseen kirjoitetun 25€ tuntihinnan sijasta.
Talkootyösopimus on siis ollut kirjoitushetkellä kunnanhallituksen käsittelyssä kuusi eri kertaa ja kunnanhallitus muodosti jopa sovittelytyöryhmän §178 / 15.6.2020 asian edistämiseksi. Kunnan suunnalta ei kuitenkaan oltu yhteydessä yhdistyksen suuntaan, vaan vanhempainyhdistys oli yhteydessä kunnanjohtajaan 28.7.2020 jolloin saatiin sovittua, että neuvottelutapaaminen järjestetään 24.8.2020. Tapaamisen jälkeen kunnanhallitus sai vihdoin päätettyä §228 / 10.9.2020, että tehty sopimus Paijulan koulun julkisivuremontista ei sido kuntaa eikä se täten aio maksaa yhdistykselle talkootyöstä.
Näkemyseroja
Sopimuksen sisältö aiheutti valtavan haloon kuntapäättäjien keskuudessa mm. siitä, että sopimuksessa oltaisiin luvattu säilyttää Paijulan koulu lukuvuoden 2026 loppuun saakka. Syytteiden mukaan näin olisi ylitetty sopimuksen tekijän päätäntävalta, koska kouluverkosta päättää valtuusto. Kuten yltä on luettavissa, koulun säilyminen tuohon ajankohtaan saakka oli ainoastaan määrittämässä sitä, maksaako kunta korvausta vanhempainyhdistykselle vai ei.
Lisäksi yhdistystä on syytetty taloudellisen hyödyn tavoittelusta sopimuksen avulla ja mm. arveltu yhdistyksen maksavan palkkaa talkoolaisille. Talkoisiin osallistuneille työpanoksesta ei ole maksettu eikä tulla maksamaan palkkaa.
Kunnan näkemyksen mukaan teknisellä johtajalle ei olisi ollut valtuuksia allekirjoittaa sopimusta eikä hän ole vienyt asiaa lautakuntakäsittelyyn. Korjaushankkeelle oli kuitenkin valtuustossa myönnetty korjausmääräraha, eikä kunnassa aikaisemmin ole ollut tapana tehdä erillisiä viranhaltijapäätöksiä hankkeen sisäisistä yksittäisistä hankinnoista.
Maksetaanko meitä hiljaisiksi?
Samassa 10.9.2020 pidetyssä kokouksessa päätettiin, että kunta tarjoaa yhdistykselle alennettun korvauksen työstä, kunhan yhdistys ei vie asiaa käräjäoikeuteen. Kaiken kaikkiaan asiaa pyöriteltiin kokouksesta toiseen joulukuusta 2019 syyskuuhun 2020 ja näin käsittelyä viivyteltiin tarpeettomasti ennen kuin siihen lopulta saatiin päätös.
Vanhempainyhdistys on hakenut asiaan lakiapua ja on tämän perusteella katsoo, että sopimus sitoo kuntaa. Sopimusta on lähdetty soveltamaan jo vuonna 2018 ja molemmat osapuolet ovat noudattaneet sen ehtoja tähän asti. Yhdistys on toteuttanut sovitun julkisivun korjaustyön ja kunnan nimeämä valvoja on kunnan edustajana hyväksynyt työn laadun.
Jatkotoimenpiteet
Kunnan kieltävän päätöksen jälkeen vanhempainyhdistys linjasi omassa kokouksessaan, että kunnan ehdotus hylätään ja asiasta tehdään kuntaan oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksesta selviää seikkaperäisesti perustelut siihen, miksi yhdistys katsoo kunnan olevan maksuvelvollinen. Mikäli kunta edelleen kiistää maksuvelvollisuutensa, korvausta tullaan hakemaan oikeusteitse.
Muutamme Nousiaisiin, plussaa on mukava pieni kyläkoulu vieressä mutta ei varsinainen tai ainut syy tänne muuttoon
2015
Tehokuivaus kuntotutkimus (Raportti 12/2015)
”Rakennuksen alkuperäisen osan alapohjassa olevan mikrobikasvuston vuoksi, on suositeltavaa että rakennuksen alapohja rakennetaan uudelleen.”
”Rakennukseen on suositeltavaa asentaa koneellinen ilmanvaihto tai vähintäänkin lisää korvausilmaventtiilejä rakennusvaipan läpi.”
2016
Vanhempainyhdistys järjesti keskustelutilaisuuden, jossa oli läsnä sekä koulun oppilaiden vanhempia että kunnan edustajia. Tämä tilaisuus oli samalla oma ensikosketukseni sekä menneisiin että tuleviin moninaisiin kiemuroihin.
Aluksi esitetyt syytökset kuntaa kohtaan ”Paijulan ajojahdista” tuntuivat melko hurjilta. Kun asiaan on myöhemmin perehtynyt asiana hieman enemmän, on vain todettava että välillä totuus on tarua ihmeellisempää.
Paijulan koulu päätetään sulkea melko nopealla aikataululla lukukauden lopussa epäiltyjen sisäilmaongelmien vuoksi.
8.3.2016 Kuntalaisaloite Paijulan koulun peruskorjauksen käynnistämisestä
KH 18.4.2016 Hyväksytty alustava 500t€ kustannusarvio Paijulan korjauksesta
Valtuusto hyväksyy korjausmäärärahan äänin …?
Paijulan koulun oppilaat siirretään omana yksikkönään väistöön Henrikin kouluun. Koululle järjestetään päätyyn oma tila pienille oppilaille, jotta ei syntyisi kohtaamisia isompien oppilaiden kanssa. Tämä järjestely ei ilmeisestikään lopulta toiminut kovin hyvin. Myös välituntitoiminnalle järjestetty tila.
12.12.2016 valtuusto asettaa reunaehtoja uuden koulun rakentamiselle
2017
Vanhempainyhdistys tyhjentää ja siivoaa koulun irtamimistosta, jotta korjausurakoitsijat pääsevät myöhemmin aloittamaan remontin.
Paijulan koulun remontoinnin aikana selviää, että koulu ei olekaan läheskään niin huonossa kunnossa kuin alkuperäisissä kuntotutkimusdokumenteissa esitettiin.
9.10.2017 Päätetään Nummen ja Henrikin koulut yhdistää hallinnollisesti
Samalla päätös uudisrakennuksen aloittamisesta, ym. reunaehdot unohtui
Aiempi 2013 tehty kouluverkkoselvitys ei puolla uuden tilan rakentamista
Konsulttiarviot sanovat, että kunnan talous ei kestä uuden rakentamista
”Nousiaisten kunnan tapauksessa uuden koulun rakentaminen rasittaisi kunnan taloutta huomattavasti. Suurten investointien vaarana on, että ne näivettävät opetustarjontaa ja opetuksen laatua, kun kunnan panokset kuluvat uuden koulun rakentamiseen.”
2018
Vihdoin huhtikuussa 2018 alkaa julkisivun kunnostus yhdistyksen toimesta
Koulu avataan käyttöön 13.8.2018
Vappulan päiväkoti suljetaan
Kunnantalo suljetaan sisäilmaongelmien vuoksi melko nopealla aikataululla <- 2018??
KHALL 27.08.2018 § 203
Kun koulua oli käyty noin kaksi viikkoa, alettiin kunnan puolelta miettiä vaihtoehtoa, jossa Paijulan koulu muutettaisiin päiväkodiksi. Kunnanhallitus käsitteli 27.8.2018 edustaja Järvenpään ehdotusta Paijulan koulun muuttamisesta päiväkodiksi. Hallitus päätti tuolloin äänin 6-3, että koulua ei muuteta päiväkodiksi.
2019
13.11.2019 Paikallislehti julkaisee kirjoittamani mielipidekirjoituksen ennen valtuuston kokousta.
Nousiaisten kunnanvaltuusto päätti 9.12.2019 järejestetyssä kokouksessaan lakkauttaa Paijulan koulun 31.5.2020 ja määritellä Paijulan oppilaiden lähikouluksi Henrikin yhtenäiskoulu.
Liota hiiva viileään veteen. Lisää suola, kaurahiutaleet ja ruisjauhot.
Lisää vehnäjauhot vähän kerrallaan taikinaan. Sekoita varovasti, älä vaivaa taikinaa. Taikina saa jäädä löysäksi. Peitä kulho ja laita se jääkaappiin yön yli.
Kuumenna aamulla uuni 225 asteiseksi. Nosta taikinaa kauhalle leivinpaperin päälle. Paista 30-35 minuuttia hieman alatasoa ylempänä. Älä peitä sämpylöitä, jotta kuori pysyy rapeana.
Tästä ei juuri leipominen helpommaksi muutu ja sämpylät olivat todella hyviä.
Tämä on aivan tolkuttoman hyvä kakku, kannattaa kokeilla! Gluteeniton pohja laskee aika tavalla ja toisella kerralla teinkin ihan tavallisen sokerikakkupohjan eikä mielestäni kokonaisuus juurikaan kärsinyt tästä muutoksesta.
Pane uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Pingota leivinpaperi irtopohjakakkuvuoan (Ø 20 cm) pohjan ja reunojen väliin. Voitele vuoan reunat voilla.
Tee kakkupohja. Siivilöi perunajauho ja leivinjauhe mantelijauhojen joukkoon. Vaahdota munat ja sokeri sähkövatkaimella. Kääntele jauhoseos varovasti muna-sokerivaahtoon. Kaada taikina vuokaan ja kypsennä kakkua uunin keskitasossa 30–35 minuuttia. Ota kakku uunista ja anna jäähtyä. Kakku laskee hiukan jäähtyessään.
Tee raparperihilloke kakun kypsyessä.
Tee krokantti. Sulata voi kattilassa. Lisää muut ainekset ja anna kiehua noin 2–3 minuuttia. Levitä seos levyksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Tarkkaile krokantin kypsymistä, jotta levyn reunat eivät pääse palamaan. Ota krokantti uunista ja anna jäähtyä.
Irrota kakkupohja vuoasta ja leikkaa se 2 levyksi. Pese vuoka ja pingota uusi leivinpaperi sen pohjalle. Nosta alempi kakkuviipale vuokaan. Jos kakkupohja on hiukan kutistunut jäähtyessään, tee leivinpaperista hiukan kakkuvuokaa korkeammat suikaleet ja pyöräytä ne kakun reunoille tukemaan juustomassaa. Kiinnitä paperisuikaleiden päät toisiinsa vaikka klemmarilla.
Tee täyte, kun hilloke on jäähtynyt. Pane liivatteet kylmään veteen likoamaan. Sekoita mascarponejuusto, sokeri ja kermalikööri kulhossa. Vaahdota kerma ja sekoita se juustoseokseen.
Purista liivatteista vesi ja sekoita 2 rkl kiehuvan kuumaa vettä joukkoon, niin että liivatteet sulavat. Sekoita liivate juustomassaan ohuena nauhana. Lisää raparperihilloke ja sekoita vain hiukan, jos haluat sen jäävän raidoiksi juustomassaan. Voit myös sekoittaa täytteen tasaiseksi.
Kaada täyte vuokaan. Nosta kakkupohjan yläpuoli juustomassan päälle. Peittele kakku kelmulla ja nosta jääkaappiin hyytymään vähintään 3 tunniksi, mielellään yön yli.
Irrota kakku vuosta ja vedä leivinpaperin avulla tarjoiluvadille. Tomusokeroi kakun pinta. Murustele krokantti. Voit laittaa krokanttimurun kakun pinnalle tai tarjota krokantin erillisestä astiasta annoksen päälle ripoteltavaksi.
Vinkki!
Voit halutessasi korvata kermaliköörin 1–2 tl:lla vaniljasokeria tai 1/2 vaniljatangon siemenillä.
RAPARPERIHILLOKE KAKULLE (N. 4 DL)
AINEKSET
2 liivatelehteä
500 g raparperia
4 dl hillosokeria
1/2 dl vettä
1/2 tl kardemummaa TYÖVAIHEET
Pane liivatelehdet kylmään veteen. Kuori raparperinvarret ja paloittele ne kattilaan. Lisää sokeri, vesi ja kardemumma. Kiehauta ja kuori vaahto pinnalta. Anna kiehua, kunnes raparperit ovat pehmenneet, noin 10 minuuttia.
Mittaa 2 dl hilloketta kulhoon. Purista liivatteista vesi ja sekoita ne kulhossa olevaan hillokkeeseen. Anna jäähtyä.
Vinkki!
Hilloketta tulee enemmän kuin kakun täytteeseen tarvitaan. Voit tarjota sitä erillisessä kulhossa kakun kanssa tai vaikka lettuhillona.
