Ostamani Polestar oli siis tuontiauto ja saadessani sen kotiin auton markkina-alue oli väärä. Tämä tarkoittaa, että auton datayhteydet toimivat jonkin aikaa lähtömaan roaming-datalla ja sen jälkeen dataliikenne loppuu. Lisäksi auton mukana tuli kaksi avainta, normaalikokoinen ja pieni USB-tikun näköinen “sporttiavain”. Sovimme myyjäliikkeen kanssa, että tarvittava markkina-alueen muutos hoidettaisiin paikallisessa huollossa heidän laskuunsa.
Autoon oli koodattu myös kolmas avain, jota ilman puhelimella toimivaa digitaalista avainta ei saanut toimimaan. Myyjäliike korvaisi myös avaimien koodaustyön markkina-alueen muutoksen yhteydessä paikallisessa Volvo-huollossa. Tilasin samalle käynnille myös uuden normaaliavaimen, koska koodaustyön sai nyt tehtyä samalla käynnillä.
Muutamaa päivää ennen huoltoa auton datayhteydet lakkasivatkin toimimasta. Huollosta lähtiessä auto ei ollut vielä yhdistynyt verkkoon, mutta jo kotipihassa infotainment-järjestelmä näytti LTE-yhteyden olevan kunnossa.
Koodaustyön jälkeen sain Polestar-applikaation toimimaan yhdessä auton kanssa. Polestarin käyttäjäsivulla en kuitenkaan saanut merkittyä itseäni auton omistajaksi. Tähänkin auttoi viesti asiakaspalveluun ja homma hoitui nopeasti. Kaikki siis kunnossa, toivottavasti murheettomia ajokilometrejä edessä.
Edellisen kirjoituksen jälkeen joulukuun aikana kiertelin autokauppoja ja jatkoin pohdiskelua sopivasta mallista. Vetokoukullisten sähköautojen valikoima ei tuntunut mitenkään valtavalta. Eniten kiinnostusta herättivät Hyundai Ioniq 5 ja Megane E-tech. Eräässä paikallisessa liikkeessä kävin istuskelemassa myös Polestar 2:ssa. Auton muotoilu oli jo aiemmin lehtikuvien perusteella miellyttänyt kovasti omaa silmää, eikä asia paikan päällä sen huonommaksi muuttunut. Materiaalit olivat laadukaan oloisia. Auto näytti sisältä varsin perinteiseltä autolta ja muutenkin ohjaamo oli mukavan pelkistetty. Kuljettajan paikalla auto tuntui suorastaan käärivän kuljettajan syleilyynsä massiivisen “kardaanitunnelin” vieressä istuskellessa. Etuvetomalli pienemmällä akulla ei myöskään tuntunut aivan mahdottoman kalliilta.
Uusi ehdokasmerkki
Polestar jäi mieleen kovasti houkuttelevana vaihtoehtona. Tästä alkoi taas vimmattu internetin loppumattoman tietotoimiston selailu. Varsin pian ajatus alkoi kääntyä Polestarin suuntaan, mutta isompiakkuiseen malliin.
Eräänä päivänä poikkesin työmatkalla autoliikkeessä, jossa sattui olemaan myynnissä kiinnostava isompiakkuinen Polestar. Kävin koeajamassa auton ja pikaisen testin perusteella se tuntui oikein mukavalta ja tukevakulkuiselta autolta ajaa – pienin varauksin. Etuvetomallin 170kW riittivät enemmän kuin hyvin normaaliin pyörittelyyn. Kyseinen auto oli kuitenkin melko perusvarusteltu, ja vaikka Polestarin lisävarustelistat eivät juuri pituudellaan loista. Autosta mm. puuttui Pilot-paketti, joka sisältää mm. paljon kehutut matriisiajovalot.
Koeajon aikoihin sattui olemaan niitä harvoja lumisia ja liukkaita päiviä näillä seuduilla. Melko pian etuvetoisuus alkoi tuntumaan huonolta ajatukselta melko painavassa autossa ja kaarteissa auto oli erittäin helppo saada puskemaan. Kuivemmilla tieosuuksilla auto oli kuitenkin erittäin miellyttävä ajettava.
Sopiva vaihtoauto löytyi
Koeajon jälkeen siirsin taas maalia ja siinä sivussa myös budjetin ylärimaa. Selailu jatkui ja lopulta vastaan tuli juuri maahan tuotu reilu 44tkm ajettu 2021 vuosimallin nelivetoinen Polestar 2. Varusteina oli Pilot ja Plus paketit sekä alkuperäinen puolisähköinen vetokoukku. Mukana tulisi kahdet renkaat ja talvirenkaina ihan oikeat Continentalin kitkat eikä keskieurooppalaisia välikelin renkaita. Auto oli väriltään Thunder, hieman sinertävän harmaa metalliväri. Lisäksi myyjäiike tarjosi joulun nurkilla kiinteää 2.99% rahoitusta, joten etsintä päättyi ja sovimme myyjän kanssa kaupat puhelimessa.
Auton ostoprosessi sujui kokonaan etänä. Sain verkon yli esittelykuvat ja muut tiedot autosta ja samoin kaikki “paperityö” hoitui kokonaan sähköisesti.
Auto kotipihassa 27.12.2024
Joulun pyhät hieman venyttivät auton kotiin toimitusta, mutta auto saapui lopulta kotiin heti joulun jälkeen 26.12.2025, mittarissa ostohetkellä noin 44800km. Koitan tästä eteenpäin kirjoitella lähinnä itselleni päiväkirjamaisesti kokemuksia ja ajatuksia auton vaiheista.
Edeltävän kesän mittaan sain ajatuksen auton vaihtamisesta hieman uudempaan, joten ei muuta kuin ostohousuja jalkaan ja kauppaan käytettyä autoa ostamaan. Tai ehkäpä ei aivan välittömästi, vaan pienen tutkimuskierroksen kautta, sillä käytetyn auton hankinta on kuitenkin melkoinen taloudellinen panostun. Nykyinen autoni alkoi uhkaavasti lähestymään 18 vuoden ikää ja Suomen suolatut tiet olivat tehneet vääjäämätöntä työtään alustan osissa ja paikoitellen myös pelleissä. Vanhan autoni kanssa on tullut vietettyä yhteistä aikaa jo lähes seitsemän vuotta ja noin satatuhatta varsin ongelmatonta kilometriä.
Syksyn mittaan pohdiskelin millaisia kriteereitä autolleni ja selailin nettiauton tarjontaa. Autoksi halusin ehdottomasti sellaisen, jolla on mahdollista vetää edes jonkinkokoista peräkärryä. Neliveto olisi plussaa, takaveto ihan ok, mutta etuvetoisia katsoin vähän vierastaen. Noin puolet elämästäni olen ajellut nelivetoisilla Audeilla, nykyinen autonikin on nelivetoinen A4. Korimalliltaan auton tulisi olla joko farmari tai liuskaperäinen tavaratilan käytettävyyden vuoksi. Tila-autoa tai massiivista SUVia en kuitenkaan halunnut. Melko vähäisten ajokilometrien vuoksi harkinnassa olivat niin bensiini-, hybridi- kuin täyssähköautotkin.
Autohistoriani on koostunut noin 8-18 vuotiaista autoista, mutta tällä kertaa ajattelin, että jospa tällä kertaa ostaisin hieman uudemman, noin kuusi tai maksimissaan kahdeksan vuotiaan auton. Alkuajatuksenani oli noin 20000 euron hintaluokka, mutta melko pian kävi selväksi, että budjettia saisi hilata ylöspäin haluamillani merkki/malli ja ikäkriteereillä.
Sittenkin sähköauto?
Vaimon käytössä on ollut sähköauto jo pian kolme vuotta. Ensin Volkswagen e-Golf ja nyt VW ID.3, joten sähköautoilu on jo ehtinyt tulla tutuksi. Auton lataus onnistuu kotosalla, joten latauskustannukset kilometriä kohden jäävät melko pieniksi. Pohdinnan jälkeen käytetyn hybridin osto ei lopulta houkutellut niiden korkeajänniteakustojen mahdollisten ongelmien vuoksi. Täyssähköautojen huomattavasti suuremmat akut ja sitä kautta vähemmät purkaus-latausjaksot todennäköisesti tekevät akun elämästä helpompaa. Kolmen vuoden ajoittaisen sähköautoilun jälkeen melko suuren rahasumman laittaminen polttomoottoriautoon tuntui kovin vaikealta ajatukselta.
Teslat jätin suoraan pois valikoimista, vaikka sähköautoina ne teknisesti ovatkin ilmeisen hyviä. Mikäli ID3:een olisi mahdollista saada peräkoukku, olisin todennäköisesti päätynyt ostamaan pihaan toisen ID.3:n. Volkswagenin valikoimista ID4 ei taas ulkonäkönsä puolesta herättänyt suuria omistamisen tunteita, joten
Loppusyksyllä 2024 ensiesittelyssä ollut Renault 5 herätti minussa aivan suunnatonta omistamisen halua. Takatiloiltaan vitonen oli kieltämättä hieman ahdas, mutta varmaankin 90% ajoista ajaisin kuitenkin autollani yksin.
Renault 5 ensiesittelykiertueella Turun Autobassadone-myymälässä 13.11.2024
Laskeskelua ja lisää nettiautoa
Olin jo jonkin aikaa keräillyt nettiauton hakuun ja suosikkilistoille sekä exceliin erilaisia käytettyjä ja muutamia ihan uusiakin vaihtoehtoja. Koska joka tapauksessa tulisin rahoittamaan hankinnan suurimmaksi osaksi lainarahalla, tarjotut rahoitusvaihtoehdot painoivat vaakakupissa hyvin paljon.
Vaihtoehtoja oli runsaasti ja vaikeinta tuntuikin olevan päättää itseä miellyttävä merkki ja malli. Uusissa autoissa toki on puolensa, mutta sopivissa malleissa hinta tahtoi karata turhan kauas. Edessä olisi hyvin todennäköisesti käytetyn auton hankinta, vaikka varmasti rahallisesti kaikkein halvin vaihtoehto olisi korjailla vanhaa autoa ja ajaa sillä niin kauan kunnes vastaan tulee niin kallis remontti, että se kannattaa jättää tekemättä. Mutta uudempi auto tuo mukavuutta, turvallisuutta ja muita ominaisuuksia joille ei suoraan voi sanoa rahallista arvoa. Olenkin aina ollut sitä mieltä, että autot ostetaan vahvasti tunteella ja järjellä ei siinä pelissä ole mitään tekemistä.
Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani kerroin, Paijulan talkootyösopimuksen jälkipyykki Nousiaisten kunnan ja Paijula pysyy ja paranee ry välillä lähti liikkeelle varsin verkkaisesti. Asian käsittely Nousiaisten kunnassa ei edennyt aivan parasta mahdollista tahtia, vaan päätös asiasta saatiin aikaiseksi noin yhdeksässä kuukaudessa.
Yhdistys lähetti kuntaan oikausvaatimuksen päätöksen sisällöstä ja kunnanhallituksen on käsiteltävä oikaisuvaatimus viivytyksettä. Kunnanhallituksen kokouksen 12.10.2020 esityslistassa todettiin, että kunnan lakiavustajan mukaan tehty sopimus ei edelleenkään sido kuntaa ja ehdotuksena oli että oikaisuvaatimus hylätään.
Kokouksen lopputuloksena kunnahallitus kuitenkin päätti äänin 6-2 hyväksyä oikaisuvaatimuksen ja maksaa aiemmin esitetyn laskun. Tämä oli varsin odottamaton lopputulos, sillä aiemmin hallitus oli pitänyt sopimusta kuntaa sitomattomana ja sen vuoksi hylännyt maksuvaatimuksen.
Kunta lopulta maksoi 2.12.2020 laskun, joka lähetettiin kuntaan 9.12.2019. Vuoden viivästys maksussa tarkoittaa myös, että alkuperäisen laskun päälle ehtii kertymään jonkin verran korkoja. Niitä tosin kunta ei tällä päivällä maksanut.
Yhdistys oli jättänyt asian käräjäoikeuteen riidattomana maksamattomana laskuna. Ennen käräjäoikeuden päätöstä kunta ehti kuitenkin maksaa myös viivästyskulut yhdistykselle. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Vai onko? Kunnalle tästä varmasti aiheutui melkoinen summa ylimääräistä maksettavaa niin korkokulujen kuin heidän käyttämiensä lakimiespalveluiden käytöstä. Voisi melkein kysyä, että kannattiko?
Vanhempainyhdistys oli alusta asti melko varma, että kyseessä on yksityisoikeudellinen sopimus kunnan ja yhdistyksen välillä. Lain silmissä kunta oli siis maksuvelvollinen, yksittäisten kunnan päättäjien vastustuksesta huolimatta.
Uusi Paijulan koulu avasi ovensa ja koulunkäynti alkoi aurinkoisilla mielillä elokuussa 2018. Uudessa, aivan upeassa koulussa oli modernit tilat, virikkeellinen pihapiiri luonnon läheisuudessä. On vaikeaa keksiä idyllisempää paikkaa pienille lapsille koulutaipaleensa alkuvuosiksi.
Ensimmäiset pilvet ilmestyivät melko pian koulun taivaalle. Kun koulua oli käyty noin kaksi viikkoa, kunnassa alettiin miettiä vaihtoehtoa, että juuri remontoitu Paijulan koulu muutettasiinkin päiväkodiksi. Kunnanhallitus käsittelikin kokouksessaan §203 / 27.8.2018 ehdotusta muutoksesta, mutta hallitus kuitenkin päätti äänin 6-3 että Paijula pysyy koulukäytössä.
Kodin ja koulun päivä uudessa Paijulassa
Kodin ja koulun päivää viettettiin erityisen juhlallisissa tunnelmissa lauantaina 22.9.2018.
Esikoululaisten askarteluja kodin ja koulun päivänä
Paikalla oli valtava määrä vieraita tutustumassa uuteen kouluun ja koulu oli saanut tervehdyksen myös tasavallan presidentin puolisolta, Jenni Haukiolta.
Tervehdys tasavallan presidentin puolisolta, Jenni Haukiolta
Päiväkodin lapset väistöön Paijulaan
Kesällä 2019 sivistyslautakunta päätti §61 / 11.06.2019 sijoittaa kunnan sisäilmaongelmien vuoksi suljetun keskustapäiväkodin lapset väistöön Paijulan koulun liikuntahallissa sijaitsevaan luokkatilaan.
Yhteiselo päiväkodin lapsien kanssa sujui mutkattomasti, mutta varjopuolena Paijulan koulussa ei ollut puukäsitöihin soveltuvia tiloja.
Sivistyslautakunta esittää
Kunnan sivistyslautakunta päätti §73 / 27.08.2019 käynnistää kunnassa kouluverkkoselvityksen ja nimittää selvityksen laatimiseksi työryhmän. Selvityksen lopputulos julkaistiin §105 / 12.11.2019 ja sivistyslautakunnan ehdotuksena oli, että Paijulan koulu lakkautetaan. Tähän mainittiin olevan sekä taloudellisia että toiminnallisia syitä. Koulun sulkemisen lapsivaikutuksien katsottiin olevan pienet koko kuntaa ajatellen.
Kunta käytti Paijulan koulun remontointiin noin 800t€ ja sen tasearvon kerrottiin olevan noin 840t€. Koulun lakkauttamisella esitettiin saatavan noin 300t€ vuosittaiset säästöt. Kunta järjesti 14.11.2019 keskustelutilaisuuden kouluverkkoselvityksestä.
Selvityksen tulos ja keskustelutilaisuus aiheuttivat kunnassa kovaa jälkipuintia mm. paikallisissa Facebook-ryhmissä. Myös korjaustöihin osallistunut Restart Oy ihmetteli Instagram-tilillään paikallisen lehden sivuilta löytynyttä uutista:
Lopulta Nousiaisten kunnanvaltuusto päätti §80 / 9.12.2019 äänin 14-13 lakkauttaa Paijulan koulun 31.5.2020 ja määritellä Paijulan oppilaiden uudeksi lähikouluksi Henrikin yhtenäiskoulun. Paijulan koulu suljettaisiin ja kiinteistö jäisi tyhjilleen. Samassa kokouksessa päätettiin, että sama Nummen koulun jatkokäyttöä pohtiva työryhmä §19 / 8.4.2019 vastaa myös Paijulan kiinteistön jatkokäytön selvittämisestä.
13.11.2019 Paikallislehti julkaisi kirjoittamani mielipidekirjoituksen ennen valtuuston kokousta.
Koulun sulkemisen jälkeen sivistyslautakunta päätti kokouksessaan §39 / 14.05.2020, että Paijulan koulu otetaan väistötilaksi Henrikin yhtänäiskoulun 1- 2.-luokkailaisille Nummen yksikön sisäilmaongelmien vuoksi.
Aiemmin vastineessaan syksyllä 2019 jätettyyn oikaisuvaatimukseen koskien esiopetuksen järjestämistä kunnassa ja huoliin Nummen sisäilmasta, lautakunta oli kokouksessaan §85 / 24.9.2019 ilmeisesti sitä mieltä, että sisäilma on nyt kunnossa.
