Paijulan talkootyösopimuksen jälkipyykki

Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani kerroin, Paijulan talkootyösopimuksen jälkipyykki Nousiaisten kunnan ja Paijula pysyy ja paranee ry välillä lähti liikkeelle varsin verkkaisesti. Asian käsittely Nousiaisten kunnassa ei edennyt aivan parasta mahdollista tahtia, vaan päätös asiasta saatiin aikaiseksi noin yhdeksässä kuukaudessa.

Yhdistys lähetti kuntaan oikausvaatimuksen päätöksen sisällöstä ja kunnanhallituksen on käsiteltävä oikaisuvaatimus viivytyksettä. Kunnanhallituksen kokouksen 12.10.2020 esityslistassa todettiin, että kunnan lakiavustajan mukaan tehty sopimus ei edelleenkään sido kuntaa ja ehdotuksena oli että oikaisuvaatimus hylätään.

Kokouksen lopputuloksena kunnahallitus kuitenkin päätti äänin 6-2 hyväksyä oikaisuvaatimuksen ja maksaa aiemmin esitetyn laskun. Tämä oli varsin odottamaton lopputulos, sillä aiemmin hallitus oli pitänyt sopimusta kuntaa sitomattomana ja sen vuoksi hylännyt maksuvaatimuksen.

Kunta lopulta maksoi 2.12.2020 laskun, joka lähetettiin kuntaan 9.12.2019. Vuoden viivästys maksussa tarkoittaa myös, että alkuperäisen laskun päälle ehtii kertymään jonkin verran korkoja. Niitä tosin kunta ei tällä päivällä maksanut.

Yhdistys oli jättänyt asian käräjäoikeuteen riidattomana maksamattomana laskuna. Ennen käräjäoikeuden päätöstä kunta ehti kuitenkin maksaa myös viivästyskulut yhdistykselle. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Vai onko? Kunnalle tästä varmasti aiheutui melkoinen summa ylimääräistä maksettavaa niin korkokulujen kuin heidän käyttämiensä lakimiespalveluiden käytöstä. Voisi melkein kysyä, että kannattiko?

Vanhempainyhdistys oli alusta asti melko varma, että kyseessä on yksityisoikeudellinen sopimus kunnan ja yhdistyksen välillä. Lain silmissä kunta oli siis maksuvelvollinen, yksittäisten kunnan päättäjien vastustuksesta huolimatta.


Uutisointia Paijulan talkootyösopimuksen vaiheista

Talkoosopimuksen puintia uutisoitiin Vakka-Suomen Sanomissa 5.10.2020

Vakka-Suomen Sanomat noteerasi Yle Perjantain lähetyksen ja sopimuksen puinnin pääkirjoituksessaan 8.10.2020

Vakka-Suomen Sanomat uutisoi kunnanhallituksen päätöksestä 14.10.2020

Myös Turun Sanomat uutisoi aiheesta 15.10.2020


Alkuun

Talkoourakka josta sopimuksesta on kyse

Uusi Paijulan koulu aloittaa toimintansa

Uusi Paijulan koulu avasi ovensa ja koulunkäynti alkoi aurinkoisilla mielillä elokuussa 2018. Uudessa, aivan upeassa koulussa oli modernit tilat, virikkeellinen pihapiiri luonnon läheisuudessä. On vaikeaa keksiä idyllisempää paikkaa pienille lapsille koulutaipaleensa alkuvuosiksi.

Ensimmäiset pilvet ilmestyivät melko pian koulun taivaalle. Kun koulua oli käyty noin kaksi viikkoa, kunnassa alettiin miettiä vaihtoehtoa, että juuri remontoitu Paijulan koulu muutettasiinkin päiväkodiksi. Kunnanhallitus käsittelikin kokouksessaan §203 / 27.8.2018 ehdotusta muutoksesta, mutta hallitus kuitenkin päätti äänin 6-3 että Paijula pysyy koulukäytössä.

Kodin ja koulun päivä uudessa Paijulassa

Kodin ja koulun päivää viettettiin erityisen juhlallisissa tunnelmissa lauantaina 22.9.2018.

Esikoululaisten askarteluja kodin ja koulun päivänä

Paikalla oli valtava määrä vieraita tutustumassa uuteen kouluun ja koulu oli saanut tervehdyksen myös tasavallan presidentin puolisolta, Jenni Haukiolta.

Tervehdys tasavallan presidentin puolisolta, Jenni Haukiolta

Päiväkodin lapset väistöön Paijulaan

Kesällä 2019 sivistyslautakunta päätti §61 / 11.06.2019 sijoittaa kunnan sisäilmaongelmien vuoksi suljetun keskustapäiväkodin lapset väistöön Paijulan koulun liikuntahallissa sijaitsevaan luokkatilaan.

Yhteiselo päiväkodin lapsien kanssa sujui mutkattomasti, mutta varjopuolena Paijulan koulussa ei ollut puukäsitöihin soveltuvia tiloja.

Sivistyslautakunta esittää

Kunnan sivistyslautakunta päätti §73 / 27.08.2019 käynnistää kunnassa kouluverkkoselvityksen ja nimittää selvityksen laatimiseksi työryhmän. Selvityksen lopputulos julkaistiin §105 / 12.11.2019 ja sivistyslautakunnan ehdotuksena oli, että Paijulan koulu lakkautetaan. Tähän mainittiin olevan sekä taloudellisia että toiminnallisia syitä. Koulun sulkemisen lapsivaikutuksien katsottiin olevan pienet koko kuntaa ajatellen.

Kunta käytti Paijulan koulun remontointiin noin 800t€ ja sen tasearvon kerrottiin olevan noin 840t€. Koulun lakkauttamisella esitettiin saatavan noin 300t€ vuosittaiset säästöt. Kunta järjesti 14.11.2019 keskustelutilaisuuden kouluverkkoselvityksestä.

Selvityksen tulos ja keskustelutilaisuus aiheuttivat kunnassa kovaa jälkipuintia mm. paikallisissa Facebook-ryhmissä. Myös korjaustöihin osallistunut Restart Oy ihmetteli Instagram-tilillään paikallisen lehden sivuilta löytynyttä uutista:

Valtuusto päättää

Lopulta Nousiaisten kunnanvaltuusto päätti §80 / 9.12.2019 äänin 14-13 lakkauttaa Paijulan koulun 31.5.2020 ja määritellä Paijulan oppilaiden uudeksi lähikouluksi Henrikin yhtenäiskoulun. Paijulan koulu suljettaisiin ja kiinteistö jäisi tyhjilleen. Samassa kokouksessa päätettiin, että sama Nummen koulun jatkokäyttöä pohtiva työryhmä §19 / 8.4.2019 vastaa myös Paijulan kiinteistön jatkokäytön selvittämisestä.

13.11.2019 Paikallislehti julkaisi kirjoittamani mielipidekirjoituksen ennen valtuuston kokousta.


Koulun sulkemisen jälkeen sivistyslautakunta päätti kokouksessaan §39 / 14.05.2020, että Paijulan koulu otetaan väistötilaksi Henrikin yhtänäiskoulun 1- 2.-luokkailaisille Nummen yksikön sisäilmaongelmien vuoksi.

Aiemmin vastineessaan syksyllä 2019 jätettyyn oikaisuvaatimukseen koskien esiopetuksen järjestämistä kunnassa ja huoliin Nummen sisäilmasta, lautakunta oli kokouksessaan §85 / 24.9.2019 ilmeisesti sitä mieltä, että sisäilma on nyt kunnossa.


Alkuun

Edeltävä peruskorjaus

Jälkipyykki

Julkisivun kunnostusurakka talkoovoimin

Vanhempainyhdistys teki 8.3.2016 kuntalaisaloitteen Paijulan koulun peruskorjauksen käynnistämisestä. Aloite keräsi viikossa 192 nimeä, mikä riitti siihen, että aloite oli käsiteltävä valtuustossa. Valtuuston määrärahapäätöksen turvin koulun remontti alkoi vuoden 2017 loppupuolella ja lopulta myös julkisivun kunnostusurakka saatiin käyntiin.

Koulun tyhjennys ja siivous

Talven 2017-2018 aikana vanhempainyhdistys aluksi tyhjensi ja siivosi koulun kaikesta irtaimistosta. Koska kuntotutkimusten perusteella siinä vaiheessa uskottiin koulussa olevan paha homeongelma, vain kovapintaiset esineet kuten pulpetit ja soittimet säästettiin. Ohjeena oli myös, että ennen vuotta 1920 painettu materiaali museoitaisiin. Jätettä kertyi koulusta monta lavallista.

Siivousurakan jälkeen vuorossa oli saneerauspurkaminen. Tämä tarkoitti, että kaikki pinnat otettiin auki hirsiseinään asti. Yhdessä nurkassa sadevesi oli vaurioittanut hirsiä, ja tästä kohtaa seinää jouduttiin vaihtamaan muutama hirsi. Muuta kosteusvaurioihin viittaavaa ei löytynyt, toisin kuin kuntotutkimusdokumentit olivat antaneet ymmärtää.

Siivous- ja purkuoperaation lisäksi vanhempainyhdistys tarjoutui tekemään julkisivuremontin kouluun. Maaliskuussa 2018 yhdistys pääsi vihdoin aloittamaan julkisivun kunnostusta. Vuonna 1912 valmistuneen koulun ulkopaneelit olivat vielä hyvässä kunnossa, eikä niitä katsottu aiheelliseksi vaihtaa. Vanha maalikerros piti poistaa, koska se ei tyypiltään ollut soveltuvaa päälle maalattavaksi. Maalinpoistoon tarvittiin lämmittimiä, kaapimia ja paljon työtunteja. Aluksi ei oikeastaan edes ymmärretty, kuinka työläs urakka oli odottamassa.

Maalinpoistoa Paijulan koulun päätyseinältä 17.3.2018
Maaliskuun 17. päivä 2018 maalinpoistourakka alkumetreillään. Kuva Paijulan vanhempainyhdistys
kuva urakasta 14.4.2018
Urakan tilanne 14.4.2018

Työlästä ja aikaaviepää kaavintaa

Jokainen neliösenttimetri oli käytävä läpi ja kaavittava puhtaaksi puupinnalle asti, jotta se olisi maalauskelpoinen. Rakennuksessa riitti myös varsin runsaasti koristeellisia yksityiskohtia, jolloin puhdasta pintaa syntyi välillä tuskastuttavan hitaasti.

yksityiskohtien kaapimista
Maalinpoistoa ja yksityiskohtia 12.6.2018

Myös huonossa kunnossa olevia puuosia korjattiin tarpeen mukaan, alla esimerkki lahovikaisesta ikkunanpokasta, joka korjattiin tarpeellisilta osiltaan.

ennen
Ennen
jälkeen
Jälkeen

Koulun arkistoista löytyi vanhoja rakennuspiirustuksia, joiden mukaisia puuttuvia koristeita tehtiin uudestaan katon harjojen päätyihin.

koristeita
Kattokoristeita maalattuina

Ensimmäinen etappi saavutettu

Lopulta 12.6.2018 saavutettiin urakan ensimmäinen etappi ja maalinpoisto saatiin valmiiksi. Silloin oli helppo hymyillä, sillä 10.3.2018 aloitettu loputtomalta tuntunut kaapiminen, joka oli ehdottomasti työläin vaihe julkisivun kunnostuksesta, oli nyt takana 48 talkootyökerran jälkeen.

kuva valmiista maalinpoistourakasta
12.6.2016 Maalipoisto oli kokonaisuudessaan valmis

Tämän jälkeen vietettiin pieni juhannustauko jonka jälkeen urakka jatkui julkisivun maalauksella. Pinta maalattiin kahteen kertaan.

Kun lopulta maalausurakkakin valmistui, oli vanhempainyhdistys kirjannut yhteensä 999,5 tuntia talkootyötä. Julkisivun kunnostusurakka oli melkoinen ponnistus, mutta yhdessä tekemällä on mahdollista saada aikaan isoja asioita. Kaiken lisäksi talkooillat olivat enimmäkseen erittäin mukavia.

Rakennustelineillä ilta toisensa perään jutustellen oppi myös tuntemaan ihmisiä.

Ja emmehän olleet vain korjaamassa rakennusta, vaan teimme yhdessä kuntamme lapsille koulua tulevaisuuden koulutaipaleelle.

Myös paikalliset yritykset antoivat korvaamattoman panoksensa koulun remontissa.

kiitoskyltti Paijulan koulun seinällä
Koulun seinään kiinnitetty kyltti kiitoksesti julkisivun kunnostuksesta.

Ensimmäinen koulupäivä 13.8.2018 oli täynnä riemua ja ylpeyttä. Uusi upea Paijulan koulu oli taas elämänsä kunnossa palvelemassa taas tulevat vuosikymmenet kouluna kunnan lapsille.

Pitkästä aikaa Nousiaisten kunta sai laajalti positiivista julkisuutta, kun Paijulan remontti noteerattiin useissa erilaisissa julkaisuissa. Muutamina esimerkkeinä uutisoinnista : safa-arkkitehdit, Turun Seutusanomat, Turun Sanomat


Alkuun

Uusi Paijula avaa ovensa

Talkoourakan jälkipuinti

Sopimus Paijulan koulun julkisivuremontista

Sopimus Paijulan koulun julkisivuremontista allekirjoitettiin 23.2.2018 Nousiaisten kunnan silloisen teknisen johtajan kanssa. Sopimus listaa varsin selkeästi talkootyön tavoitteet, ehdot ja myös työlle lankeavan hinnan, mikäli koulu lopetetaan ennen sopimuksessa kerrottua ajankohtaa tai Paijulan oppilaat siirretään muualle.

Ote talkootyösopimuksesta
Talkootyösopimuksen pääkohdat

Asian pitkä käsittely

Kun valtuuston päätös §80 / 9.12.2019 koulun lakkauttamisesta tuli lainvoimaiseksi, vanhempainyhdistys toimitti laskun tehdystä talkootyöstä kuntaan. Tästä alkoikin varsinainen hulabaloo ja asian pallottelu eestaas kunnanhallituksen pöydällä. Sopimus tulikin yllätyksenä uudelle kunnanjohtajalle ja muille asianosaisille. Sen käsittely oli melkoinen näytelmä, sillä välillä sopimusta oltiin maksamassa, välillä taas kieltämässä – ja jopa nostamassa rikossyytteitä – ja jälleen miettimässä ja kyselemässä lakiapua siitä, pitäisikö sopimuksessa perusteella tehty lasku kuitenkin maksaa.

16.12.2019 ehdotus: Merkitään lasku tiedoksi ja aloitetaan jatkoselvitykset.

10.2.2020 ehdotus: Lasku hyväksytään ja maksetaan. Asia palautetaan käsittelyyn.

9.3.2020 muutettu ehdotus: Sopimus kiistetään ja laskua ei makseta. Asia palautetaan käsittelyyn.

18.5.2020 ehdotus: Sopimuksen sitovuus kiistetään. Palautetaan käsittelyyn kunnes asiasta saadaan lakiasiantuntijan lausunto.

15.6.2020 ehdotus: Käynnistetään sovintoneuvottelut yhdistyksen kanssa ja perustetaan

10.9.2020 ehdotus: hylätään yhdistyksen asiamiehen toimittama tarjous ja kielletään sopimuksen sitovuus. Lisäksi yhdistykselle tarjotaan 15€/h korvausta sopimukseen kirjoitetun 25€ tuntihinnan sijasta.

Talkootyösopimus on siis ollut kirjoitushetkellä kunnanhallituksen käsittelyssä kuusi eri kertaa ja kunnanhallitus muodosti jopa sovittelytyöryhmän §178 / 15.6.2020 asian edistämiseksi. Kunnan suunnalta ei kuitenkaan oltu yhteydessä yhdistyksen suuntaan, vaan vanhempainyhdistys oli yhteydessä kunnanjohtajaan 28.7.2020 jolloin saatiin sovittua, että neuvottelutapaaminen järjestetään 24.8.2020. Tapaamisen jälkeen kunnanhallitus sai vihdoin päätettyä §228 / 10.9.2020, että tehty sopimus Paijulan koulun julkisivuremontista ei sido kuntaa eikä se täten aio maksaa yhdistykselle talkootyöstä.

Näkemyseroja

Sopimuksen sisältö aiheutti valtavan haloon kuntapäättäjien keskuudessa mm. siitä, että sopimuksessa oltaisiin luvattu säilyttää Paijulan koulu lukuvuoden 2026 loppuun saakka. Syytteiden mukaan näin olisi ylitetty sopimuksen tekijän päätäntävalta, koska kouluverkosta päättää valtuusto. Kuten yltä on luettavissa, koulun säilyminen tuohon ajankohtaan saakka oli ainoastaan määrittämässä sitä, maksaako kunta korvausta vanhempainyhdistykselle vai ei.

Lisäksi yhdistystä on syytetty taloudellisen hyödyn tavoittelusta sopimuksen avulla ja mm. arveltu yhdistyksen maksavan palkkaa talkoolaisille. Talkoisiin osallistuneille työpanoksesta ei ole maksettu eikä tulla maksamaan palkkaa.

Kunnan näkemyksen mukaan teknisellä johtajalle ei olisi ollut valtuuksia allekirjoittaa sopimusta eikä hän ole vienyt asiaa lautakuntakäsittelyyn. Korjaushankkeelle oli kuitenkin valtuustossa myönnetty korjausmääräraha, eikä kunnassa aikaisemmin ole ollut tapana tehdä erillisiä viranhaltijapäätöksiä hankkeen sisäisistä yksittäisistä hankinnoista.

Maksetaanko meitä hiljaisiksi?

Samassa 10.9.2020 pidetyssä kokouksessa päätettiin, että kunta tarjoaa yhdistykselle alennettun korvauksen työstä, kunhan yhdistys ei vie asiaa käräjäoikeuteen. Kaiken kaikkiaan asiaa pyöriteltiin kokouksesta toiseen joulukuusta 2019 syyskuuhun 2020 ja näin käsittelyä viivyteltiin tarpeettomasti ennen kuin siihen lopulta saatiin päätös.

Vanhempainyhdistys on hakenut asiaan lakiapua ja on tämän perusteella katsoo, että sopimus sitoo kuntaa. Sopimusta on lähdetty soveltamaan jo vuonna 2018 ja molemmat osapuolet ovat noudattaneet sen ehtoja tähän asti. Yhdistys on toteuttanut sovitun julkisivun korjaustyön ja kunnan nimeämä valvoja on kunnan edustajana hyväksynyt työn laadun.

Jatkotoimenpiteet

Kunnan kieltävän päätöksen jälkeen vanhempainyhdistys linjasi omassa kokouksessaan, että kunnan ehdotus hylätään ja asiasta tehdään kuntaan oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksesta selviää seikkaperäisesti perustelut siihen, miksi yhdistys katsoo kunnan olevan maksuvelvollinen. Mikäli kunta edelleen kiistää maksuvelvollisuutensa, korvausta tullaan hakemaan oikeusteitse.

Asian jatko on kerätty erilliseksi kirjoitukseksi.


Takaisin alkusivulle

Julkisivun maalaustalkoot

Rapeat sämpylät

Pirkka-lehdessä 8/2017 oli seuraava aamiaissämpylöiden resepti:

6dl vettä
1/2pkt (á50g) hiivaa
1dl ruisjauhoja
1dl kaurahiutaleita
2tl suolaa
n.8dl vehnäjauhoja

  1. Liota hiiva viileään veteen. Lisää suola, kaurahiutaleet ja ruisjauhot.
  2. Lisää vehnäjauhot vähän kerrallaan taikinaan. Sekoita varovasti, älä vaivaa taikinaa. Taikina saa jäädä löysäksi. Peitä kulho ja laita se jääkaappiin yön yli.
  3. Kuumenna aamulla uuni 225 asteiseksi. Nosta taikinaa kauhalle leivinpaperin päälle. Paista 30-35 minuuttia hieman alatasoa ylempänä. Älä peitä sämpylöitä, jotta kuori pysyy rapeana.

Tästä ei juuri leipominen helpommaksi muutu ja sämpylät olivat todella hyviä.

Mieletön mascarpone-raparperikakku

Tämä on aivan tolkuttoman hyvä kakku, kannattaa kokeilla! Gluteeniton pohja laskee aika tavalla ja toisella kerralla teinkin ihan tavallisen sokerikakkupohjan eikä mielestäni kokonaisuus juurikaan kärsinyt tästä muutoksesta.

AINEKSET

Pohja
3/4 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl mantelijauhetta
3 kananmunaa
1 3/4 dl sokeria
Krokantti
50 g voita
3/4 dl sokeria
100 g mantelilastuja
2 tl maissitärkkelysjauhoja
2 rkl kuohukermaa
Raparperi-juustotäyte
4 liivatelehteä
200 g mascarponejuustoa
1 dl sokeria
1 dl kermalikööriä (esim. Baileys)
2 dl vispikermaa
2 dl raparperihilloketta (ks. ohje)
Lisäksi
tomusokeria

TYÖVAIHEET

  1. Pane uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Pingota leivinpaperi irtopohjakakkuvuoan (Ø 20 cm) pohjan ja reunojen väliin. Voitele vuoan reunat voilla.
  2. Tee kakkupohja. Siivilöi perunajauho ja leivinjauhe mantelijauhojen joukkoon. Vaahdota munat ja sokeri sähkövatkaimella. Kääntele jauhoseos varovasti muna-sokerivaahtoon. Kaada taikina vuokaan ja kypsennä kakkua uunin keskitasossa 30–35 minuuttia. Ota kakku uunista ja anna jäähtyä. Kakku laskee hiukan jäähtyessään.
  3. Tee raparperihilloke kakun kypsyessä.
  4. Tee krokantti. Sulata voi kattilassa. Lisää muut ainekset ja anna kiehua noin 2–3 minuuttia. Levitä seos levyksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Tarkkaile krokantin kypsymistä, jotta levyn reunat eivät pääse palamaan. Ota krokantti uunista ja anna jäähtyä.
  5. Irrota kakkupohja vuoasta ja leikkaa se 2 levyksi. Pese vuoka ja pingota uusi leivinpaperi sen pohjalle. Nosta alempi kakkuviipale vuokaan. Jos kakkupohja on hiukan kutistunut jäähtyessään, tee leivinpaperista hiukan kakkuvuokaa korkeammat suikaleet ja pyöräytä ne kakun reunoille tukemaan juustomassaa. Kiinnitä paperisuikaleiden päät toisiinsa vaikka klemmarilla.
  6. Tee täyte, kun hilloke on jäähtynyt. Pane liivatteet kylmään veteen likoamaan. Sekoita mascarponejuusto, sokeri ja kermalikööri kulhossa. Vaahdota kerma ja sekoita se juustoseokseen.
  7. Purista liivatteista vesi ja sekoita 2 rkl kiehuvan kuumaa vettä joukkoon, niin että liivatteet sulavat. Sekoita liivate juustomassaan ohuena nauhana. Lisää raparperihilloke ja sekoita vain hiukan, jos haluat sen jäävän raidoiksi juustomassaan. Voit myös sekoittaa täytteen tasaiseksi.
  8. Kaada täyte vuokaan. Nosta kakkupohjan yläpuoli juustomassan päälle. Peittele kakku kelmulla ja nosta jääkaappiin hyytymään vähintään 3 tunniksi, mielellään yön yli.
  9. Irrota kakku vuosta ja vedä leivinpaperin avulla tarjoiluvadille. Tomusokeroi kakun pinta. Murustele krokantti. Voit laittaa krokanttimurun kakun pinnalle tai tarjota krokantin erillisestä astiasta annoksen päälle ripoteltavaksi.

Vinkki!
Voit halutessasi korvata kermaliköörin 1–2 tl:lla vaniljasokeria tai 1/2 vaniljatangon siemenillä.

RAPARPERIHILLOKE KAKULLE (N. 4 DL)

AINEKSET
2 liivatelehteä
500 g raparperia
4 dl hillosokeria
1/2 dl vettä
1/2 tl kardemummaa
TYÖVAIHEET

  1. Pane liivatelehdet kylmään veteen. Kuori raparperinvarret ja paloittele ne kattilaan. Lisää sokeri, vesi ja kardemumma. Kiehauta ja kuori vaahto pinnalta. Anna kiehua, kunnes raparperit ovat pehmenneet, noin 10 minuuttia.
  2. Mittaa 2 dl hilloketta kulhoon. Purista liivatteista vesi ja sekoita ne kulhossa olevaan hillokkeeseen. Anna jäähtyä.

Vinkki!
Hilloketta tulee enemmän kuin kakun täytteeseen tarvitaan. Voit tarjota sitä erillisessä kulhossa kakun kanssa tai vaikka lettuhillona.

Kinuskikissan sivulla oli toinen raparperikakun ohje, tein raparperikiisselin tämän ohjeen mukaan.
http://www.kinuskikissa.fi/ilmaveivi-kinuskikissan-tapaan/

Tämän ohjeen bongasin sivulta https://www.soppa365.fi/reseptit/juhli-ja-nauti-gluteeniton/raparperijuustokakku-ja-krokanttimuru

Manteliset pikkuleivät

Nämä suussasulavan hyvät keksit ovat olleet kestosuosikkeja löytöhetkestä asti. Helppoa ja nopeaa herkkua.

Resepti
yksi pellillinen viipalekeksejä

– 100 g margariinia
– 1 1/4 dl sokeria
– 1 keltuainen
– 1 rkl hunajaa
– 1,5 tl vanilliinisokeria
– 2,5 dl vehnäjauhoja
– 1 tl ruokasoodaa
– 60 ml hienoa mantelirouhetta
– 1/2 tl kanelia

1. Vaahdota margariini ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi.
2. Lisää joukkoon keltuainen ja hunaja ja sekoita.
3. Sekoita kuivat aineet keskenään, ja sekoita sitten taikinaan. Kaupan mantelirouhe sellaisenaankin käy, mutta parasta, hieman hienompaa rouhetta saat laittamalla kokonaisia manteleita tai mantelirouhetta tehosekoittimeen ja surauttamalla hienohkoksi rouheeksi.
4. Puristele taikina palloksi ja jaa se kolmeen yhtä suureen osaan.
5. Leivo taikinapalloista yhtä pitkät pötkylät pellillä leivinpaperin päällä ja litistä niitä sormilla korkeintaan noin sentin paksuisiksi. Pötkylät leviävät uunissa, joten jätä niiden ympärille hyvin tilaa.
6. Paista esilämmitetyssä uunissa n. 200 asteessa n. 10 minuuttia, tai kunnes keksit ovat saaneet kullanruskean sävyn. Keksien ei tule olla uunista otettaessa aivan kovia, vaan ne ovat vielä hieman pehmeitä. Pikkuleivät on helppo paistaa yli liian tummiksi, joten ole tarkkana ja maistele tarvittaessa saadaksesi omaan makuusi sopivan tummuusasteen.
7. Leikkaa keksit vinoittain viipaleiksi heti uunista ottamisen jälkeen. Anna jäähtyä, niin pikkuleivät kovettuvat hieman.

Tämän reseptin bongasin http://riisa.net/index.php/2011/04/06/manteliset-wilhelmiina-pikkuleivat/

ESP8266 experiments

Recently I have been prototyping with ESP8266 (ESP-12E), Bosch BME280 temperature/pressure/humidity sensor and tiny 128×64 SSD1306 OLED display.

Sensor and display are both connected to ESP12E’s HSPI-port and from software perspective I have used Espressif’s non-OS SDK 2.0.0 and Richard A. Burton’s rboot as a basis for my firmware.

Audit kesälaitumella

Kuluneena viikonloppuna kävin katselemassa Audiclubin kevään ratapäiviä Alastaron moottoriradalla. Vaikka kevät onkin ollut melko luminen, keli kuitenkin suosi tällä kertaa ja radalla näkyikin jos jonkinmoista menopeliä. Muutama räpsy kyseiseltä päivältä alla.

Tohinaa pajalla

Oman opinnäytetyöni palautus on onnellisesti takana, joten minulla oli hetki aikaa haahuilla ympäriinsä kamera kourassa ja käydä napsimassa kuvia kanssaopiskelijoiden töistä.

Metalliosastolla työskentely jatkuu vielä täydellä vauhdilla, kuten alla olevista tunnelmapläjäyksistä voi huomata.