Taas iski harjoituskeikka, tällä kertaa S-Osiksella Turussa. Tällä kertaa valoa oli suotu vähän enemmän joten kuvistakin oli ainakin teoriassa mahdollisuus saada vähän parempia.

Eipä tuo pimeässä kuvaaminen niin helppoa tuntunut olevan ja sopivien tilanteiden tallentaminen kortille tuntuu vaativan melkoista tuuria. Noh, opettelua tämäkin – sitä varmasti tarvitaan lisää. Yllä aikankin yksi vähän onnistuneempi kuva.

Eilen iltasella kävin napsimassa  kuvia pikkuveljen bändin Eliza’s Playgroundin kolmannelta live-esiintymiseltä pienessä nurkkakapakissa, Pub Pietrossa. Kyseinen keikka oli ihka ensimmäinen yritys taltioida elävän musiikin esittäjiä kennolle, eikä homma tuntunut olevan mitenkään helppoa.

Esiintymispaikalla valoa oli vähintäänkin heikosti. Mukana ollut 50mm/f1.4 Sigma – täydellä aukolla, herkkyys ruuvattuna ISO1600 arvoon – tuntui hädintuskin riittävältä kapineelta kuvien ottamiseen, puhumattakaan AF:n toiminnasta. Monasti tarkennus vain haki ja haki, eikä 30D:n pieni tähysruutukaan oikein auttanut yrityksissä tarkentaa käsin kovasti heiluviin rokkikukkoihin. Muutama yritys mukana olleella 17-85 zoomilla osoittautui varsin tuhoon tuomituksi yritykseksi, joten laajakulmaisemmat kuvat jäivät tällä kertaa varsin vähälukuisiksi 🙁

Yhtä kaikki, kun tarpeeksi yritti ja haki niin joitain onnistuneita ruutujakin mahtui joukkoon. Kokonaisuutena olin varsin tyytyväinen ensimmäisen kuvausyrityksen satoon, ensi kerralla taas yhtä kokemusta viisaampana kuvausreissulle.

Jos jotain tästä reissusta jäi kaipaamaan, niin ehdottomasti laajakulmaista ja valovoimaista linssiä jolla voisi treenailla hieman dramaattisempien kuvakulmien taltiointia.