Seuraavana päivänä vuorossa oli jalkojen jyrsintä ja talttaporaus tapitusta varten. Tästä ei oikeastaan mitään sen kummempaa sanottavaa olekaan, kuvat ehkä taas kertovat mitä on tapahtunut.
Tuolin rakennusta, päivä 1
Koulussa saatiin tehtäväksi ideoida, suunnitella ja valmistaa tuoli. Vaatimuksena oli että a) se on istuttava ja b) valmistettu massiivipuusta käyttäen perinteisiä puusepänliitoksia ja muotojyrsintää.
Suunnittelu on ollut käynnissä pitkin kevättä ja olen jokseenkin ihastunut Tanskalaisten muotoilijoiden hyvin keveisiin ja sulavalinjaisiin tuoleihin. Tästä kaivosta minäkin sitten ideani ammensin.
Valmistamisen koittaessa homma alkoi luonnollisesti materiaalin valinnasta (saarni) ja vielä sopivan lankun/lankkujen etsimisestä. Ensimmäinen päivä kuluikin mittaillessa ja hahmotellessa osia lankkujen päälle. Sopivan kandidaatin löydyttyä katkoin ja paloittelin aihiot lähelle lopullisempaa muotoa.
Ohessa vielä muutama kuva prosessin etenemisestä
Lisää muistia MacBookiin
Macbookissani oli ostohetkestä alkaen ollut 2GB muistia ja kone onkin tämän vuoksi välillä ollut – öh – kankeahko. Kävin tänään hakemassa Jimm’siltä 4GB Kingstonin 1066MHz DDR3 Valueram-kamman. Vaihdoin tämän uuden kamman toisen 1GB kamman tilalle ja nyt taas huristellaan tyytyväisinä 5GB muistin voimalla.
Kuvauskalusto vaihtoon
Uuden kameran runko oli poltellut jo pitkään mutta rahatilanne ei varsinaisesti puoltanut uudemman rungon ostoa. Ainakaan mihinkään sellaiseen malliin mitä eniten olisi tehnyt mieli.
Toisaalta naapurimerkin mallisto oli kiehtonut jo pitempään, mutta koko hartaudella kootun kuvausarsenaalin poismyynti tuntui vähän julmalta. Rohkaisin kuitenkin mieleni ja kävin kysymässä vaihtotarjousta uuteen Nikon-runkoon ja pariin peruslinssiin (35mm f/1.8 DX, 16-85mm f/3.5-5.6G VR DX) joilla taas pääsee alkuun. Kuinka ollakaan, sain mielestäni varsin kohtuullisen vaihtotarjouksen joten kävipä niin hassusti että parin päivän mietiskelyn jälkeen raahasin kaiken lasitavaran vaihtoon ja lähdin kotiin uuden(!) D300s rungon kanssa. Tähän asti kaikki kuvaustarpeet on tullut ostettua käytettyinä, poislukien Sigman 50/1.4 jota varmaan ensialkuun tuleekin ikävä.
Ovi savusaunaan
Kädentaitomessujen jälkeen sain opiskelukaveriltani tilauksen massiivisesta puuovesta karmeineen vanhasta hirsiaitasta rakenteilla olevaan savusaunaan. Koulumme oli kuulemma ollut liian kiireinen kyseisen oven tekemiseen, joten apua oli etsittävä tulevien puuseppien verstaalta. Hyvä näin.
Osastomme johtajalta, ehdalta vanhan liiton puusepältä, sain rakenteellisia vinkkejä ja muutamia mallikuvia muun muassa hänen itsensä 1970-luvulla valmistamasta ovesta.
Ovi sinänsä on rakenteeltaan varsin yksinkertainen, joskin melko massiivinen karmisyvyyden ollessa 200mm. Puuosat valmistin kuusesta, runko tapitettiin kasaan ja varmistettiin vielä puunauloilla. Pintapaneloinnin alle päätettiin vielä laittaa tuulensuojapaperit ja täyttää tyhjät kolot puukuitueristeellä, että lämpö pysyisi paremmin saunan puolella . Oven tilannut opiskelijakollega takoi itse kaikki metalliosat oveen.
Valmista ovea katsellessa piti itsekin myöntää, että kyllähän siitä melko komea ovi tuli. Toivottavasti se myös kestää ajan hammasta ja palvelee saunojia vielä pitkään tulevaisuudessakin.
Kädentaitomessut Turussa
Koulumme osallistui 26.-27.3. Turun messukeskuksessa järjesteyille kädentaitomessuille. Messuille oli varattu melko hulppean kokoinen pilttuu, jonne kaikki osastot toivat omia tuotteitaan esille.
Puuosaston oppilaiden osallistumisinto oli melko heikonpuoleista, joten päätin lähteä pariksi päiväksi edustamaan osastoamme messuille. Minulla sattui sopivasti olemaan juuri valmistuneena sohvapöytäsetti jakkaroineen, joten päätin ottaa ne mukaan näytille ikäänkuin omaksi mainoksekseni.
Vaikka messupäivät olivatkin melkoisen pitkiä, oli osallistuminen ehdottoman positiivinen kokemus. Moinen ihmisten kanssa jutustelu tuntuikin olevan melko mukavaa puuhastelua ja mahdollisesti auttoi jatkossa saamaan asiakkaita – ainakin toivottavasti.
Puuseppä-artesaaniksi
Tänään se sitten alkoi. Paluu koulun penkille on suoritettu. Sain eilen TE-keskukselta puoltavan päätöksen opiskelun rahoittamiseksi työttömyystuella, joten jonkin aikaa piinannut jännitys rahojen riittämisestä on ainakin toistaiseksi takana.
Ensimmäinen päivä sujui lähinnä koulun yleisiin asiohin tutustumiseen ja paikkojen kiertelyyn, viimeistään ensi viikolla päästäneen jo paremmin kiinni itse asiaankin.
Hyvää kiinankrääsää halvalla
Tilailin edellisviikolla ebaysta uuden YN460 II-salaman. Paketti saapui puolessatoista viikossa tilauksesta kotiovelle ja salama jopa vaikutti pikaisen testin perusteella toimivalta, jeah! Viikonlopulla salama pääsikin sitten heti hieman pidempiaikaisempaan käyttöön, orjamoodi päälle ja salama orrelle odottelemaan kohti toimintaa suunnattuna.
Pienen hetken päästä kuitenkin tuli odottamaton yllätys kun huomasin ettei salama enää välähdellytkään mukana niinkuin piti. Noh, ajattelin että uudet akut eivät varmaankaan olleet latautuneet täyteen ja äkkiä vanhempi YN462 laukusta tilalle. Samalla totesin salaman käyvän varsin kuumana vaikka takana oli vain muutamia laukauksia 1/16 teholla. Samalla mieleen hiipi ajatus salaman sielunelämän mahdollisesta epätoiminnasta.
Kotona sitten pikainen netin selailu ja heti ensi silmäyksellä muutamia vastaavia lämmityslaitteita tuntui olevan maailmalla. Hitto vie, pitääköhän nyt sitten kokeilla miten 40 euron arvoisen laitteen takuuvaihto toimii kiinalaiskauppiaan kanssa. Postikulut Kiinaan lähentelevät uuden salaman hintaa, joten ei tämä nyt kovin halpa salama enää siinä tapauksessa olekaan. Tällaisesta se vahna kuuluisa sananlaskukin on tainnut varoitella.
Toinen vaihtoehto on että ruuvimeisseli ja skooppi käteen ja tutkimaan mikä hitto siellä kuumenee ja miksi – ei tuon nyt kovin monimutkaista elektroniikkaa luulisi sisältävän.
Takaisin kouluun?
Noin viikko sitten jätin hakemuksen puuseppä-artesanilinjalle Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistoon. Eilen sitten olinkin jälkihakijoiden valintatilaisuudessa linjajohtajan haastattelussa. Juttelimme niitä sun näitä liittyen opintoihin ja siitä miten aikuisopiskelijat ovat yleensä olleet hyvää ainesta ja antaneet paljon niin nuoremmille opiskelijoille kuin myös koululle.
Tänään aamupäivällä sitten soi puhelin jossa haastattelijani kertoi saaneensa valtuudet soitella ja toivotti minut tervetulleeksi avoinna olevaan paikkaan. Seuraavaksi sitten kyselemään työkkärin tädeiltä onko opintoihin mahdollista saada työttömyystukea – keskiasteen 200 euron opintotuki kun ei paljoa hymyilytä.
Kevät
Kevät taitaa taas olla tuloillaan. Maasta tunkee ylös jos jonkinmoista vartta ja kukkaa. Tämä tuntuu vaan joka vuosi aivan yhtä ihmeellinen asia.