Puuseppä-artesaaniksi

Tänään se sitten alkoi. Paluu koulun penkille on suoritettu. Sain eilen TE-keskukselta puoltavan päätöksen opiskelun rahoittamiseksi työttömyystuella, joten jonkin aikaa piinannut jännitys rahojen riittämisestä on ainakin toistaiseksi takana.

Ensimmäinen päivä sujui lähinnä koulun yleisiin asiohin tutustumiseen ja paikkojen kiertelyyn, viimeistään ensi viikolla päästäneen jo paremmin kiinni itse asiaankin.

Hyvää kiinankrääsää halvalla

Tilailin edellisviikolla ebaysta uuden YN460 II-salaman. Paketti saapui puolessatoista viikossa tilauksesta kotiovelle ja salama jopa vaikutti pikaisen testin perusteella toimivalta, jeah! Viikonlopulla salama pääsikin sitten heti hieman pidempiaikaisempaan käyttöön, orjamoodi päälle ja salama orrelle odottelemaan kohti toimintaa suunnattuna.

Pienen hetken päästä kuitenkin tuli odottamaton yllätys kun huomasin ettei salama enää välähdellytkään mukana niinkuin piti. Noh, ajattelin että uudet akut eivät varmaankaan olleet latautuneet täyteen ja äkkiä vanhempi YN462 laukusta tilalle. Samalla totesin salaman käyvän varsin kuumana vaikka takana oli vain muutamia laukauksia 1/16 teholla. Samalla mieleen hiipi ajatus salaman sielunelämän mahdollisesta epätoiminnasta.

Kotona sitten pikainen netin selailu ja heti ensi silmäyksellä muutamia vastaavia lämmityslaitteita tuntui olevan maailmalla. Hitto vie, pitääköhän nyt sitten kokeilla miten 40 euron arvoisen laitteen takuuvaihto toimii kiinalaiskauppiaan kanssa. Postikulut Kiinaan lähentelevät uuden salaman hintaa, joten ei tämä nyt kovin halpa salama enää siinä tapauksessa olekaan. Tällaisesta se vahna kuuluisa sananlaskukin on tainnut varoitella.

Toinen vaihtoehto on että ruuvimeisseli ja skooppi käteen ja tutkimaan mikä hitto siellä kuumenee ja miksi – ei tuon nyt kovin monimutkaista elektroniikkaa luulisi sisältävän.

Takaisin kouluun?

Noin viikko sitten jätin hakemuksen puuseppä-artesanilinjalle Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistoon. Eilen sitten olinkin jälkihakijoiden valintatilaisuudessa linjajohtajan haastattelussa. Juttelimme niitä sun näitä liittyen opintoihin ja siitä miten aikuisopiskelijat ovat yleensä olleet hyvää ainesta ja antaneet paljon niin nuoremmille opiskelijoille kuin myös koululle.

Tänään aamupäivällä sitten soi puhelin jossa haastattelijani kertoi saaneensa valtuudet soitella ja toivotti minut tervetulleeksi avoinna olevaan paikkaan. Seuraavaksi sitten kyselemään työkkärin tädeiltä onko opintoihin mahdollista saada työttömyystukea – keskiasteen 200 euron opintotuki kun ei paljoa hymyilytä.